Vuodenvaihteen 2020 muutoksia

01.01.2020

Yhteisöverokanta
Yhteisöverokanta (mm. osakeyhtiöiden) pysyy muuttumattomana 20 prosentissa.

Yhteisöjen tulolähdejako poistuu verovuodesta 2020 alkaen
Tulolähdejaon poistamisen myötä yhteisöjen tulo lasketaan pääsääntöisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan yhteisön harjoittaman toiminnan luonteesta riippumatta. Yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen ei kuitenkaan koske maataloutta, jonka verotus toimitetaan myös lakimuutoksen jälkeen maatilatalouden tuloverolain mukaan.

Lakimuutos koskee vain yhteisöjä, kuten esimerkiksi osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Uudet säännökset eivät siten vaikuta esimerkiksi luonnollisten henkilöiden, liikkeen- ja ammatinharjoittajien, avoimien yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden ja yhteisetuuksien verotukseen.

Osa yhteisöistä jää kuitenkin tulolähdejaon poistamisen ulkopuolelle. Tulolähdejaon poistaminen ei koske yleishyödyllisiä yhteisöjä, julkisyhteisöjä, muita tuloverolaissa tarkoitettuja osittain verovapaita yhteisöjä, ulkomaisia kuolinpesiä sekä asunto-osakeyhtiötä ja keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä. Näillä yhteisöillä voi lakimuutoksen jälkeenkin olla kolme tulolähdettä, ja niihin sovelletaan elinkeinoverolakia vain silloin, kun ne harjoittavat elinkeinotoimintaa.

Tulolähdejaon poistaminen tarkoittaa sitä, että yhteisöjen tuloverolain mukaan verotettava muun toiminnan eli henkilökohtainen tulolähde poistuu. Lakimuutoksen jälkeen aiemmin yhteisön muun toiminnan tulolähteeseen kuulunut omaisuus kuuluu yleensä yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisättyyn uuteen omaisuuslajiin, muuhun omaisuuteen. Vähentämättä olevat henkilökohtaisen tulolähteen tappiot ja luovutustappiot voidaan vähentää niiden jäljellä olevana vähentämisaikana elinkeinotoiminnan tulolähteessä.

Muun omaisuuden perusteella syntyvät juoksevat tulot sekä tulon hankkimiseen liittyvät menot ja menetykset ovat elinkeinotulolähteen tuloja ja menoja. Menot ja menetykset voidaan lähtökohtaisesti vähentää kaikista elinkeinotulolähteen tuloista. Kuitenkin esimerkiksi muuhun omaisuuteen kuuluvien yhtymäosuuksien ja muiden kuin asunto- ja kiinteistöosakkeiden luovutustappioiden vähentämistä on rajoitettu.

Yrityksille korotetut poistot kone- ja laitehankinnoista
Yritykset saavat vähentää verotuksessa kone- ja laiteinvestoinnit nopeutetusti neljän vuoden ajan. Vuotuinen enimmäispoisto on 25 prosentin sijasta 50 prosenttia. Tavoitteena on lisätä yksityisiä investointeja ja sitä kautta tukea talouskasvua ja työllisyyttä. Muutoksia yritysten varojen arvonnousun verotukseen maasta poistuttaessa.

Ensi vuoden alussa tulee voimaan EU:n veronkiertodirektiiviin edellyttämä sääntely yrityksen varojen arvonnousun verotuksesta. Niin sanottu maastapoistumisverotus koskee tilanteita, joissa yritys siirtää varoja tai kotipaikkansa ulkomaille, jolloin yrityksen varojen arvonnousu luetaan verotuksessa tuloksi. Samassa yhteydessä tulee joitain muutoksia säännöksiin rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä.

Hybridijärjestelyjen verotus estää verosuunnittelua
Vuodenvaihteessa tulee voimaan EU:n veronkiertodirektiivin edellyttämä lainsäädäntö, jolla pyritään estämään niin sanotut hybridijärjestelyt. Hybridijärjestelyillä on voitu hyödyntää eri maiden verotuksen eroavaisuuksia monikansallisten suuyritysten sisäisissä maksusuorituksissa. Uusi laki tuo poikkeuksia normaaleihin sääntöihin menon vähennyskelpoisuudesta ja tulon veronalaisuudesta, jos hybridijärjestelyssä syntyy moninkertaisia verovähennyksiä tai tuloa jää verottamatta.

Muuttokustannukset
Työnantajan maksamien muuttokustannusten veronalaista osuutta huojennetaan säätämällä puolet niistä verovapaaksi.

Osakesäästötilit käyttöön
Yksityishenkilöt voivat hyödyntää osakesäästötilejä sijoittamisessa. Asiakas voi siirtää tilille enintään 50 000 euroa ja sijoittaa varat julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeisiin. Asiakas maksaa veroa sijoitusten tuotoista siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa.

Muu välillinen sijoittaminen
Edellisellä vaalikaudella hyväksyttiin lakimuutokset, joiden myötä kapitalisaatiosopimusten sekä säästö- ja sijoitusvakuutusten verokohtelu kiristyy siten, että varoja nostettaessa verotettavaksi pääomatuloksi luetaan tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Lisäksi säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tappio on jatkossa vähennettävissä verotuksessa.

Kotitalousvähennys pienenee
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Peruskorko vuoden 2020 alussa
Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi -0,25 prosenttia 1.1.2020 alkaen vuoden 2020 kesäkuun loppuun asti.

Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.2020
Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2020 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla).

Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 8,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla). Korkolain 4a §:ssä tarkoitettua korkeampaa viivästyskorkoa sovelletaan yritykseltä toiselle tai viranomaiselta yritykselle suoritettaviin maksuihin.

Asuntovelan koron vähennysoikeus pienenee asteittain
Asuntovelan koron vähennysoikeutta pienennetään asteittain siten, että koroista on vähennyskelpoista 15 prosenttia ensi vuonna, 10 prosenttia vuonna 2021 ja 5 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 vähennysoikeus poistuu kokonaan.

Panttikirjojen panttaaminen
Vuosi 2020 on viimeinen vuosi jolloin paperiset panttikirjat (kiinteistö) ovat pantattavissa.

Tupakka- ja virvoitusjuomavero nousee
Tupakkaveron korotus on keskimäärin 14 prosenttia vuosina 2020–2021. Virvoitusjuomaveron korotus kohdistuu kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta painottuu sokeripitoisiin juomiin.

Yrityksen edunsaajien (omistajien) tiedot kaupparekisteriin 1.7.2020 mennessä
Useimpien yritysten täytyy tehdä kaupparekisteri-ilmoitus ns. tosiasiallisista edunsaajistaan.

Edunsaajalla tarkoitetaan rahanpesulaissa henkilöä, joka joko omistaa yrityksen tai muuten käyttää määräysvaltaa siinä. Edunsaajana pidetään henkilöä, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

  • Hän omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.
  • Hänellä on yli 25 prosentin osuus yrityksen äänimäärästä joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.
  • Hän käyttää muulla perusteella tosiasiallista määräysvaltaa yrityksessä. Muu peruste voi olla esimerkiksi osakassopimus.
Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön ei yleensä tarvitse tehdä ilmoitusta. Nämä tekevät ilmoituksen vain, kun edunsaajana on muu henkilö kuin yhtiömies.

Pörssiyhtiöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat ("toiminimi") eivät tee ilmoitusta edunsaajista. Asunto-osakeyhtiöt, keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, säätiöt, uskonnolliset yhdyskunnat ja yhdistykset eivät tee ilmoitusta edunsaajista. Sivuliikkeen ulkomainen elinkeinonharjoittaja huolehtii edunsaajatietojen ilmoittamisesta kotimaansa lainsäädännön mukaan.

Helpotuksia tulorekisteri-ilmoittamiseen
Tulorekisteri-ilmoitusten määräajat pitenevät, kun on kyse luontoiseduista, palkkaennakoista, verovapaiden kustannusten korvauksista tai rekisteröidyn yhdistyksen maksamasta enintään 200 euron kertasuorituksesta.

Kilpailupalkintoja ei tarvitse enää ilmoittaa tulorekisteriin, jos ne ovat enintään 100 euron arvoisia. Poikkeuksena ovat työ- tai palvelussuhteessa maksettavat kilpailupalkinnot.

Laki sähköisestä laskutuksesta
Vuoden 2020 huhtikuusta alkaen elinkeinonharjoittajilla on oikeus saada pyynnöstä toiselta yritykseltä lasku sähköisessä muodossa. Lisäksi laskun tulee sisältää tiettyjä pakollisia laskutustietoja, joita Suomen laki ei ole tähän mennessä vielä vaatinut. Laki sähköisestä laskutuksesta ei kuitenkaan koske alle 10 000 euron liikevaihdon yrityksiä tai yrityksiä, jotka tekevät vain B2C-kauppaa.

Työaikalaki uudistuu
Uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon yleistymiseen. Työaikalaissa annetaan työpaikoille välineitä tehdä työpaikkakohtaisia työaikaratkaisuja, kuten sopia nykyistä väljemmin liukuvasta työajasta, joustotyöajasta ja työaikapankin käyttöönotosta.

Julkiset hankinnat
HILMA-palvelu uudistuu vuodenvaihteessa, mutta löytyy edelleen samasta osoitteesta Hankintailmoitukset.fi.

Oikeudenkäynti hallintoasioissa uudistuu
Uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa tulee voimaan ja korvaa nykyisen hallintolainkäyttölain. Valituslupamenettely muutoksenhaussa korkeimpaan hallinto-oikeuteen laajenee nykyisestä.

Uusi Tuomioistuinvirasto aloittaa
Tuomioistuinten riippumattomuutta lujittava Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa. Virastolle siirtyy suurin osa tällä hetkellä oikeusministeriössä hoidettavista keskushallintotehtävistä.

Lähteet: VM, OM, Verohallinto, MMM, LVM, TEM, Kauppakamari, ytj.fi. Emme vastaa tietojen oikeellisuudesta tai niiden muuttumisesta. 28.12.2019

KIRKKONUMMI
Engblom & Co Oy
Purokummuntie 1
FI-02400 KIRKKONUMMI
PL 11, FI-02401
office@engblom.fi
Puh. +358 9 2959 250
Fax +358 9 2959 2525


LAHTI
Engblom & Co Oy
Novatalo
Rauhankatu 11, 3. krs.
FI-15110 LAHTI
marjo.ranta@engblom.fi
Vaihde +358 9 2959 250
Fax +358 9 2959 2525